luovien alojen hyvinvointi

TYRSKYISTÄ TYYNEYTEEN – MIELIKUVIEN VOIMA

”Oli liian kaunis ilma, se oli luonnotonta. Jotain täytyi tapahtua. Hän tiesi sen. Jonnekin taivaanrannan taakse kerääntyi tummaa ja kauheata – se sakeni, se lähestyi – nopeammin ja nopeammin… – Eikä edes tiedä mitä se on, kuiskasi Vilijonkka itsekseen. Koko meri muuttuu mustaksi, se mumisee – auringonpaiste sammuu… Hänen sydämensä alkoi jyskyttää…